Libye hadafi bone ficcat laaci

Libye Mohammaat Hadafi yehii.

        (...bone ficcat laaci...)

añɓe bonɓe bonnooɓe, ñifooɓe jam kuɓɓa fitinaaji, fenooɓe fuuntooɓe ene mbaawi weltaade luuka, ngama poɓɓa kelle, ngona kadi e leewaade, e leewtaade haa kaɗa kadi heewɓe ɗaanaade. 

mbiya keɓii sago mum’en, mbarii gaño mum’en poolii kadi kaɓdiiɗo mum’en, keɓii poolgu kolla aduna oo, fof weltaare mum’en. 

Sibu Hadafi yanii, yehii maayii, nde tawnoo wonnoo ko gaño mum’en 

Kono hannde kam, sinno tan ko woli wonnoo heewɓe maa pirtu bannge mum’en. 

Hadafi yehii wontaa artude ko goonga kono hay gooto e maɓɓe wiytaa leyɗe "libi" hannde ɓuri walla samori, nde hadafi laaminoo ndee.. 

So wonaa tawpere e ngaanumma alaa koɓe ɓeeydani libinaaɓe kame hoɗdiiɓe mum’en. 

pulaar wiyi" Hade wutte fonndeede e jullaare yoo taw joomum tawaaka

"dawde bonngol kam welaani kono ena weemtina. 

ɓeen yiɗnooɓe hadafi woppa laamu yaha, ɓeen wiynooɓe, caɗeele libi fof ko hadafi, so o yehii fof maa rew laawol, so o yehii fof maa feew, fof maa feewne, caɗeele libinaaɓe fof maa cafre, ñawɗo fof maa sellu, baasɗo heen fof maa alɗu. 

Foof tan so renndii renndinaama ko fenaande mehre tan wonnoo, ko bonnude "libi" tan ɓe njiɗnoo ɓe keɓii, ɓe mbaɗii, kadi ɓe mbariimo o maayii, gasiii o yehii. 

Hadafi yehii kono kam haajooni  libinaaɓe e hoɗdiiɓe mumʼen nena ngoya deƴaani. 

Sibu gila nde hadafi waraa, maayi yehi, o yahaani gooto o nawori leydi "libi" haajooni artaani. 

Ko gila e nguurdam makko ɓe kuɓɓi

 Jeeyngol, hannde o maayii kono kam haajooni haɓena mbadda e maggol ngol ñifaani.  

hare waɗi haajooni ɓe ceertaani 

Yimɓe ena mbaree, ena mbarondira ɓeya ena maaya,  ɓee ena ngubbee haajooni ngasaani. 

ɓe mbi'a nooma bone ficcat laaci ɓe nani kono heewɓe heen nde wonnoo ko fuuntaaɓe kedaa e Hakkillaaji mun, gila hanki taw hannde araani ɓe njaɓaani. 

Gila ndeen haa hannde jam ne yilee jam ne ndaartee toon, kono kam haajooni artaani. 

Luural waɗi toon leydi ndii jiiɓaa njiiɓii, haajooni jiiɓtaaka jiiɓtaaki. 

ɓe mbiynoo koɓe tampii ɓe kaastii hadafi, kono jooni ɓe njeewniimo haɓe njiyloo hono makko gila hanki haa hannde ɓe njiytaani ɓe keɓaani

Hadafi aduna oo, fof ne seeɗta nii ɗum ko Laamɗo jiɗɗo jiɗnooɗe leydi mun yiɗi Afrik wonnoo, kono hannde yeehii artaani artataa. 

Gila ndeen haa hannde Afrik foof nimsi ne woya haajooni deƴƴaani. 

Laamɓe e yiɗɓe laamaade hannde ne keewi pamɗaani kono kam hono hadafi hayso ena heen heewaani. 

Jaabaraagal, nuunɗal, pellital yiɗde leydi mun Hadafi ko fof nawdunoo haydara woppaani. 

Miin haajooni meɗa woya Hadafi mi deƴƴaani..  

Moƴƴo fof hannde ko ɗaayɗo

Hol fof ko saabii hannde moƴƴo fof jaggirtee ko puuyɗo kaangaaɗo. 

Hannde So tawii kaa neɗɗo moƴƴo ɓernde, kaa neɗɗo moƴƴo jikku. 

kaa neɗɗo jurmotooɗo, kadi kaa neɗɗo laaɓɗo reedu. 

kaa neɗɗo balloowo yimɓe ɓee fof walla ko ɓuri heen heewde. 

kaa neɗɗo newiiɗo kadi newaniiɗo yimɓe fof ko aldaa e paltoor. 

kaa neɗɗo gittanɗo neɗɗo fof e yimɓe ɓee fof geɗal. 

kaa neɗɗo goongiyaŋke. 

kaa neɗɗo jom konngol kala ko kaal ɗaa kaa baɗoowo, a fenataa,  a fuuntataa, a jamfotaako hay gooto. 

kala kadi neɗɗo ñaagiiɗoma so tawii aɗa jogii kaa dokkoowo, so tawii aɗa waa-wani ɗuum huunde kaa baɗoowo. 

kala ko mbaaw ɗaa kala kadi ko njogiɗaa ko aan e bannde en fof ndenndi ko aan e yimɓe fof ndenndi hay gooto a faltaaki . 

Kala ko mbiye ɗaa, walla mbaɗe ɗaa kaa muñoowo. So a wiyaama ko boni njaabo ɗaa heen ko moƴƴi.

so tawii kadi a  tooñaama hay saa yaafnaaka njaafoɗaa, nde wonnoo kaa jaafotooɗo sibu aan  a wonaa janfotooɗo. 

Yimɓe ɓee fof njaggirtu maa ko kaangaaɗo, yimɓe ɓee fof njaggirtu maa ko ɓoccoonde. Yimɓe ɓee fof njaggirtu maa ko a  neɗɗo pamaro Hakkile, walla nih neɗɗo mo alaa Hakkile. Ɗaayɗo, puuyɗo,